urn:lj:livejournal.com:atom1:iwasinthesky iwasinthesky iwasinthesky 2009-09-20T21:37:34Z urn:lj:livejournal.com:atom1:iwasinthesky:68201 2009-09-20T21:23:51Z 2009-09-20T21:37:34Z <i>Ikävä sellaista, mitä ei ollutkaan olemassa, on kamalin ikävä maailmassa.<br /><br /><br /><br />26.10.2005<br />Minä istun yksin junassa. Hytissä Helsinkiin. Iida nousee junaan Oulussa.<br />Minua jännittää. Kovasti. Huomenna näen Karitan ja hänen ystäviään myös. <br />Juna liikkuu ja tämä kaupunki on muisto vain.<br />Asema, kaupungintalo, liikennepuisto, Teboil, Pajarinranta, hullun miehen talo, Esso, Syväkankaan silta, Peurasaari, keltaiset ison tien valot, Syväkankaan koulu, Haukkari, Ajoksen tie, tehtaat, Lapintuuli, Hepola... ovat muistoja vain.<br />Kemi on muisto vain. Kuin uusi elämä tämä minua jännittää. Pelottaa katsoa huomista silmiin, mutta kuolisin ja tukehtuisin jos jäisin. En jää.<br />Enempää kuin sinäkään et jää tähän sydämeen. Enempää en jää tähän päivään. Rakastan matkustaa side silmillä. Sinun kanssasi ilman sinua.<br />Elämä tuntuisi kuolemalta ilman tätä hetkeä. Vaikka sinut menettäisin. Todistan jälleen kerran, ettei punainen kotikaupunkini voi niellä minua ja sulattaa mahalaukussaan osaksi itseään. Minä en ole nieltävissä, koska minä nielen sinua. Minä hengitän sinua joka hetki.<br />On hyvä olla tässä ja nyt. Pieni pelko sisimmässä vain vahvistaa, että näin on hyvä olla. Tuntea vihdoinkin jotain suurempaa kuin rakkautta sinuun. Kun vuosien päästä luen tätä, On sinut menneet sekaisin. En enää muista ketä tarkoitin sinulla.</i><br /><br />Jännittävää, että tuosta on 4 vuotta. Sen jälkeen olen ollut Pariisissa ja matkustanut yksin ja kaksin. Olen muuttanut kaksi kertaa, elänyt matkalaukkuelämää reilun kuukauden Helsingissä. Glenin mielestä siinä oli jotakin romanttista. Mutta ei se silloin tuntunut siltä. Romanttista oli palata Karitan entiseen tyhjään asuntoon ja mennä nukkumaan retkipatjalle ainoan lampun valossa, herätä samalta patjalta selkä kipeänä ja olla todella onnellinen omasta tyhjästä kodista ja mennä siihen ihan naapuriin töihin.<br /><br />Tuon jälkeen olen rakastanut niin paljon enemmän kuin rakastin tuota <i>sinua</i>. Sinut ovat menneet sekaisin monta kertaa ja se on jotenkin kammottavaa, kuinka monta ihmistä olen joutunut ohittamaan olankohautuksin.<br />Sitäkö me olemme toisillemme. Olankohautuksia?<br />Ja näitä tulee vielä lisää. Ei vain yhtä vaan varmasti kaksi ja kolmekin.<br />Sitten katson alas jalkateriäni, nielaisen, kohautan olkaa. Istun rappusilla Torkkelinpuistoon, sytytän tupakan ja valehtelen. <i>Mie oon ihan okei. Ei tässä mitään.</i> Yksi olankohautus lisää.<br />.